Suomi Linja

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin kesätöihin legendaariselle matkustajalaiva Finnjetille. Koska pääsykokeisiin pänttääminen ei heti kirjoitusten jälkeen oikein maistunut, jatkoin ’extraamista’ Finnjetillä kesän yli aina pikkujoulusesonkiin asti. Sattumaa voi kohtalon sanelemaa, mutta yksi meistä kausityöläisistä piti myös välivuotta ja suunnitteli sen aikana hakemista yliopistoon Englantiin. Miksipä ei, ajattelin. Ei pääsykokeita, ehkä jokunen haastattelu eikä ylimääräisiä kustannuksia. (Siihen aikaan ei vielä alemmassa tutkinnossa ollut lukukausimaksuja.) Kuulosti lupaavalta. Niin siis minäkin päätin laittaa pyörät pyörimään ja täällä sitä edelleen ollaan kolmentoista vuoden jälkeen! Tutkintoja on tehty useampi ja nyt olen viimeisen viiden vuoden ajan maistellut työelämää. Kaikkien näiden vuosien aikana koko ajan on ollut ajatus muuttaa takaisin Suomeen, mutta sopivaa tilaisuutta ei vaan vielä ole tullut. Kaikki aikanaan.

Niin kauan olen kuitenkin täällä asunut, että välillä tekee mieli ravistella ja tutkiskella Englannin asioita suomalaisnäkökulmasta. Toisinaan taas tulee halu kertoa ulkosuomalaisen mielipide asioista mistä lehdet kotimaassa kirjoittavat. Välillä vaan ihmettelen ääneen elämää ja ihmiselon paradoksia ylipäänsä.

Suomi Linja ei ole eikä tule olemaan käännös Englannin kielisestä blogistani The Finnish Line . Suomi Linja voi useasti käsitellä samoja asioita kuin The Finnish Line, mutta en edes yritä kääntäjän roolia. Molemmat blogit elävät rinnakkain ja erikseen, riippuen täysin millä kielipäällä kirjoittaja sattuu kulloinkin olemaan. Niin, ja jos suomenkielinen ilmaisuni välillä saa kielikapuloita rattaisiin, olen kiitollinen kaikista korjauksista!